Päihdehäiriöt

Päihderiippuvuus voi kehittyä eri aineisiin. Riippuvuus voi kehittyä lähes mihin tahansa ihmissuhteista ruokaan ja kahvista huumeisiin. Alkoholi, bentsodiatsepiinit, kannabis, opiaatit ja amfetamiini ovat yleisiä päihderiippuvuuden kohteita. Eri aineisiin liittyvät riippuvuudet muistuttavat paljon toisiaan, vaikka aineiden vaikutukset ovatkin erilaiset.

Riippuvuuden ydinoireita ovat aineen käytön pakonomainen käyttö ja käyttöhimo. Riippuvuus ilmenee usein vaikeutena hallita aineen käytön aloitusta, määriä ja lopettamista. Tämä voi johtaa käytön jatkumiseen haitoista huolimatta ja päihteiden käyttö syrjäyttää ainakin osin itsesään huolehtimisen, harrastukset, ihmissuhteet ja koulutuksen tai työn. Lisäksi riippuvuuteen liittyy usein sietokyvyn (=toleranssin) kasvua käytettyyn aineeseen ja vieroitusoireita käytön loppuessa. Kykenemättömyys tunnistaa tai myöntää riippuvuuden aiheuttamia oireita ja haittoja on yleinen ilmiö päihderiippuvuudessa. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri, 2014)

Päihderiippuvuuden kehittyminen edellyttää toistuvaa kyseisen aineen käyttöä, joka johtaa riippuvuuteen liittyvin aivo- ja psykososiaalisiin muutoksiin. Perintötekijät vaikuttavat merkittävästi yksilön riskiin sairastua päihderiippuvuuteen ja esim. alkoholiriippuvuudelle altistavien perintötekijöiden on arvioitu lisäävän riippuvuuden kehittymisen riskiä n. 50%. Joihinkin mielenterveyshäiriöihin ja sosiaalisiin tekijöihin liittyy suurentunut riski riippuvuuksiin. Miehillä riippuvuutta todetaan enemmän ja päihderiippuvuus voi kehittyä missä iässä tahansa. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri, 2014)

Otetaan esimerkiksi masentunut potilas, joka käyttää käyttää päihteinään alkoholia ja kannabista. Olo on niin paha, että hetken mielihyvän kokeminen alkoholin ja kannabiksen avulla saa olon edes hetkeksi ”paremmaksi”. Koska masentunut mieli ei löydä iloa elämästä, alkaa ainoa ilon aihe olla päihteet ja riippuvuus kehittyy todella helposti. Alkoholi ja kannabis taas aiheuttavat masennusta, laittavat elämää ja mieltä epätasapainoon, eivät helpota aivojen toimintaa vaan tekevät päinvastoin. Tämä pidentää masennuksesta toipumista ja mielenterveyden saamista hyväksi. Joskus pahoissa masennustiloissa päihteet saattavat tuntua ainoalta keino pysyä hengissä, muuten itsemurha valtaisi ajatukset. Kierre on valmis ja toipuminen vaativaa. Myös päihteiden käytön seurauksena ihminen voi sairastua masennukseen ja muihin mielenterveyden häiriöihin.

Vieroitushoidolla vähennetään vieroitusoireita ja niihin liittyviä haittoja. Vieroitushoidot ovat kuitenkin vain pieni osa hoitoa ja pääasiassa hoito koostuu psyykkisen riippuvuuden hoidosta, jossa pyritään vähentämään pakonomaisuutta ja käyttöhimoa. Psyykkisen riippuvuuden hoidossa käytetään sekä psykososiaalisia (esim. keskusteluhoito) että lääkehoitoja. Riippuvuuksia on eriasteisia ja pääasiassa hoito tapahtuu avohoidossa. Lieväasteisissa riippuvuuksissa hoitosuhde yhteen työntekijään voi olla riittävä. Vaikea-asteisissa kroonistuneissa riippuvuuden muodoissa tarvitaan pitkäaikaista hoitoa ja kuntoutusta, joita toteuttaa moniammatilliset työryhmät. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri, 2014)

Monilla päihteiden sekakäyttäjillä on halu päästä eroon päihteistä, mutta työkalut puuttuvat ja elämä tuntuu kuitenkin olevan ”ihan tasapainossa”. Eli töistä tai koulusta suoriudutaan kyllä, mutta harrastusten ja ihmissuhteiden tilalla on päihteet. Osa pystyy vieroittamaan itsensä muista huumeista ja käyttävät ”ainoastaan” alkoholia ja kannabista. Tässä itse riippuvuutta ei tule hoidettua, vaan riippuvuuden kohde vaihtuu. Hoitoon voi hakeutua ”pelkän” kannabisriippuvuuden vuoksi ja tavoitteena on päästä riippuvuuksista eroon ihan oikeasti.

Lähteet:

Kuhanen C, Oittinen P, Kanerva A, Seuri T, Schubert C. Mielenterveys-hoitotyö. 2014.